Kenn dein Limit.

Kirjoittajaan on näemmä iskenyt laiskuus, kun päivitystahti on venähtänyt pariin viikkoon. Mutta ei nyt kuopata tätä hanketta kuitenkaan vielä, ainakin on enemmän kerrottavaa.

Heja heja BVB!

Lokakuun loppupuolella pääsin käymään ensimmäistä kertaa futiksen merkeissä Signal Iduna Parkilla. Otteluna oli tosin 3. Bundesligaa, vastakkain BVB U23 sekä Hansa Rostock. Sarjatasosta huolimatta tunnelma stadionilla oli erittäin kohdallaan. Siitä pitivät äänekkään kotikatsomon lisäksi muutama tuhat vierasfania, jotka olivat reissanneet pitkän matkan, ja päättivät nauttia aurinkoisesta, mutta hyytävän kylmästä syyspäivästä stadionilla. Herkullinen Glühwein lämmitti, mutta brassikaverini valittelivat katsomon kylmyyttä siihen malliin, että jo puoliajalla siirryimme kampusalueen kuppilaan katsomaan oikean BVB:n pelaamista. Ehkä ihan hyvä näin, sillä ottelu stadionilla päättyi kuulemma todella unettavan ottelun jälkeen 0-0 - tulokseen. Seuraavalla kerralla sitten oikean ottelun merkeissä katsomoon!

Urpo

Halloween on täällä suunnalla huomattavasti näkyvämpi juhla kuin Suomessa. Omalle ovelleni "Süßes oder Saures" - huutelevia kersoja ei eksynyt, mutta yliopistolla oli vaihtariurani suurimmat bileet. Neljä isoa telttaa, joissa kussakin eri tyylilajia soittava DJ. Teeman mukaan juhlijat olivat toki pukeutuneet naamiaisasuihin. Kotiin päästyäni iski tosin lievä järkytys, kun tajusin etteivät naamamaalini tahtoneetkaan irrota niin helposti. Hankaamalla saa kuitenkin ihmeitä aikaan, ja näin punasilmäinen matkaaja pääsi aloittamaan reissun kohti Dresdeniä.

Keskellä oleva torni ei kuulemma ollut ydinvoimala

Ideana oli siis tehdä pienimuotoinen TTY-tapaaminen Dresdenissä. Vähiä ropojamme säästääksemme päätimme kaverini kanssa käyttää kimppakyytipalvelua. Homma toimii siis siten, että yksinäiset kuljettajat ilmoittavat ajoreittinsä, aikataulunsa ja hintansa, ja halukkaat kyytiläiset voivat varata itselleen paikkoja autosta. Pääsimmekin näin erittäin vaivattomasti vaakasuunnassa halki koko Saksan alle viidessä tunnissa. Kiitokset hyvälle kuskille sekä nopeusrajoituksettomalle Autobahnille. Ainakin omalle kohdallemme osuneet kuskit olivat erittäin mukavia ja turvallisen tuntuisia, joten voin suositella palvelua muillekin.

Frauenkirche entisöitynä

Dresdeniä täytyy kyllä hiukan hehkuttaa; upea paikka! Kaupunki on kokoluokaltaan aikalailla Dortmundin luokkaa, noin puoli miljoonaa asukasta. Elbe jakaa kaupungin Altstadtiin sekä Neuestadtiin. Altstadt  on täynnä todella kauniita vanhoja rakennuksia, ja historiallista tunnelmaa. Tai rakennusten vanhuudesta voidaan olla montaa mieltä, sillä sodan jälkeen suurin osa rakennuksista oli muruina pitkin katuja, mutta taitavan entisöinnin jäljiltä alue näyttää todella komealle.

Neuestadt toi itselleni mieleen Berliinin tai Amsterdamin. Paljon pieniä kauppoja, kahviloita sekä baareja, hienoja taiteellisia yksityiskohtia, sekä persoonallisen näköistä väkeä polkupyörineen. Dresden oli kakkosvaihtoni vaihtokaupunkia valitessani, ja hiukan jäi kaivelemaan että tulikohan tehtyä väärä valinta. Mutta ehkäpä se ruoho on vain vihreämpää aidan toisella puolella, ja toki olen erittäin tyytyväinen myös omaan kotikylääni.

Yksi Elben varrella olevista linnoista

Normaali arkielämä täällä alkaa muistuttaa hyvin pitkälle opiskeluja Tampereella. Luentoja, harkkatöitä, läksyjä, silloin tällöin bileitä, ja aina vain pimenevä syksy. Sen tarkempaa kerrottavaa noista ei oikein tahdo siis löytyä, joten mitä sitä väkisin yrittämäänkään. Viikonloppuna olisi luvassa kuitenkin karnevaalit Kölnissä, ja ensi viikon alussa PPS-kurssin puitteissa ekskursio Müncheniin Jungheimrichin tehtaalle. Jospa noiden reissujen jälkeen tänne ilmestyisi jälleen lisää tekstiä.

Herkkua on siinä monenlaista!