Tenttiurakoinnin jälkeen maaliskuu on
ollut pääasiassa lomailua. Seuraava lukukausi käynnistyykin vasta
huhtikuun puolella, joten vapaa-aikaa on ollut melkein turhankin
paljon. Kuukauteen on mahtunut niin ennenaikaista kevätsäätä,
taka-talvesta nauttimista Puolassa sekä jalkapallolomailua
suomalaisessa seurassa. Tällä hetkellä istun junassa kohti
Bremenin lentokenttää, josta Ryanairin budjettisiipien olisi
tarkoitus lennättää minut Suomeen lomailemaan ja nauttimaan
pääsiäisen keväthangista, leveästä ruokapöydästä sekä
saunan lämmöstä. Ei täällä "maailmalla" montaa asiaa
Suomesta kaipaa, mutta kliseiset ruisleipä sekä sauna kuuluvat
niihin poikkeuksiin.
Mutta seuraavaksi muutama sana
saksalaisesta jalkapallosta ja kiinnostuneille pientä vinkkiä
kuinka siitä pääsee vaivattomammin nauttimaan. Onnistuimme
yhdistämään omaan reissuumme peräti kolme peliä. Aikataulujen
puolesta lauantain pelipäiviin saattaisi onnistua jopa kaksikin
peliä päivään, mutta en lähtisi moista suosittelemaan. Kiireen
mukanaantuoma stressi on kuitenkin melko paha tunnelmantappaja.
 |
| Älä ole katsomossa vihainen kuin lintu |
Tärkeintä on toki ensin päättää,
minkä joukkueen ottelua haluaa päästä katsomaan, ja valita myös
sopiva vastustaja. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että mitä
kovempitasoinen ottelu on ennakkoon luvassa, sitä vaikeampaa on
lippujen saaminen. Paksu lompakko madaltaa toki esteitä, mutta näin
opiskelijabudjettia noudattaessa jätän setelitukon heiluttelun
omaan arvoonsa.
Kotijoukkueeni Borussia Dortmund on
katsojakapasiteetiltaan yksi euroopan suurimpia; Bundesliga-otteluun
keltamustia faneja saapuu vastustajasta riippumatta yli 80 000. Jos
kauden aikana aikoo katsoa useampia otteluita, on jäsenyyden (n.
50e) ostaminen mahdollisesti järkevää, sillä jäsenille lippujen
ennakkomyynti aukeaa muutamaa päivää aikaisemmin. Meille
tavallisille tallaajille lippujen ennakkomyynti aukeaa yleensä noin
neljä viikkoa ennen ottelupäivää, maanantaina kello 8:30. Lippuja
on mahdollista ostaa nettikaupasta, mutta varmin tapa saada liput on
mennä fanikauppaan hyvissä ajoin. Huippupeleihin (liigan
kärkikamppailut sekä NRW:n paikallispelit) yhden ostajan on
mahdollista hankkia kaksi lippua, muihin otteluihin neljä.
Suomivieraiden vuoksi tarvitsin 8 lippua, joten olimme kaverini
kanssa stadionin myymälässä 8:35. Jonoa oli jo silloin 15min
verran, ja lopulta lippuja ostaessamme saimme viimeiset kahdeksan
lähekkäistä paikkaa.
Paikat kannattaa valita mahdollisimman
läheltä eteläpäätyä. Südtribunen seisomakatsomo, Gelbe Wand,
pitää huikeaa meteliä läpi koko ottelun. Omat paikkamme olivat
Südwestin piippuhyllyltä, mutta pelitapahtumia oli helppo seurata
ja meteliä riitti jopa sinne asti. Kyseiset paikat kustansivat
29e/lippu, joka on mielestäni kohtuuhinta parhaimmasta tunnelmasta,
mitä olen koskaan futisstadionilla kokenut. Old Traffordin muistot
parin vuoden takaa tuntuvat nykyisin melkoisen vaisulta. Tosin mikäpä
loisikaan paremmin tunnelmaa, kuin kotijoukkueen 5-1 – murskajaiset
Freiburgista!
 |
| Oli siellä muitakin |
Päätapahtuman lisäksi kävimme
katsomassa 2. Bundesligaa Duisburgissa, jossa vastakkain pelasivat
kotijoukkue MSV Duisburg sekä Energie Cottbus. Sarjataulukon mukaan
kotijoukkue lähti otteluun altavastaajana, mutta niin vain
kotiyleisön mylvinnän avustamana sinipaidat ottivat voiton! Stadion
oli melko seisomakatsomoa lukuunottamatta melko tyhjillään, mutta
tunnelma oli erinomainen. Opiskelijahintaiset liput ovat vain 8e sekä
normaalit vain 12e, joten hinta/laatusuhde oli kohdallaan. Se ettei
kummankaan joukkueen pelaajista ole juurikaan tietoa ei pahemmin
haitannut, sillä tunnelma ja ihmisten eläminen täysillä mukana
kentän tapahtumissa ovat ehdottomasti tärkeintä. Esimerkkinä
toimikoot futista vähemmän seuraava kaverini joka rankkarin
kohdalla tokaisi "Ai se vetää noin läheltä!" Ja myös
hän sanoi ottelun jälkeen menevänsä ehdottomasti uudelleen
stadionille.
 |
| MSV! |
Viikonlopun kolmas ottelumme oli
Borussia Mönchengladbach – Hannover SV. Tähän otteluun ostimme
liput samana viikonloppuna nettikaupasta. Vapaita paikkoja oli enää
tarjolla vain pohjoispäädyssä, fanikatsomon ollessa etelässä.
Tämä söi huomattavan paljon tunnelmaa ottelutapahtumien lisäksi
ollessa kovin vaisuja. Lisäksi sunnuntai-iltana olut virtasi
katsojien kurkusta hiukan aiempaa viikonloppua vähemmän, joka myös
saattoi hiukan vaikuttaa yleisön huutomyrskyn laimeuteen. Ei kai
kyseistä ohrapirtelöä turhaan kutsuta myös mökäöljyksi. Liput
olivat kuitenkin hiukan Dortmundia halvemmat, 24e. Yleensä
Bundesligan lippuhinnat liikkuvat 20-40e välillä istumapaikasta
sekä stadionista riippuen, mutta hintataso on huomattavasti monelle
futisturistille rakasta englantia alhaisempi. Lisäksi olutta sekä
bratwurstia saa usein jopa suoraan katsomosta, mutta useat stadionit
vaativat käytettäväksi erillistä korttia, jonne voi ladata rahaa.
Ottelun jälkeen kortin pantin sekä jäljelle jääneet rahat saa
kuitenkin helposti takaisin, joten tämä käytäntö on erittäin
toimiva.
 |
| Kesällä maisema saattaisi olla kauniimpikin |
Jokainen pelilippu sisältää myös
VRR (Verkehr Rhein-Ruhr) alueen paikallisliikennelipun stadionille ja
takaisin kotiin. Tämä on erittäin hyvä lisä, sillä
normaalihintainen lippu Dortmundista Duisburgiin kustantaisi 13e,
mutta pelilipun avulla matkat edestakaisin saa 12e, ja "kaupan
päälle" pääsee vielä stadionille. Aikaa stadioneille
siirtymisiin kannattaa kuitenkin varata paljon, sillä pelipäivinä
junat ovat todella ruuhkaisia ja usein myöhässä. Pelipäivä on
juhlapäivä, joten kyseisille päiville on turha suunnitella kovin
paljoa muuta ohjelmaa. Katsojat alkavat yleensä saapua stadionille
jo pari tuntia ennen ottelua, ja vielä tunnin ottelun päättymisen
jälkeen sieltä täältä voi kuulla kannattajien laulua ja
julkisissa liikennevälineissä istumapaikasta on turha haaveilla.
Lottovoittajille sekä muille
insinööreille lippuja on mahdollista myös hankkia viagogo.de –
nimisen palvelun kautta. Lisäksi useat matkajärjestäjät
järjestävät pelimatkoja, jolloin myös majoitus ja stadionkierros
kuuluvat pakettiin. Tämä on siis ratkaisu helpon lomailun
ystäville, jos vain kukkaronnyörit antavat myöten.
Vielä otsikkoon palatakseni, rakas
kielemme herätti ansaitusti hyvin paljon huomiota. 8-9 hengen
suomalaisporukasta lähtee yllättävän paljon ääntä, ja useamman
kerran ihmiset tulivat hetken pälpätystämme kuunneltuaan kysymään,
että mistä päin olemme kotoisin. Yleisimmät veikkaukset menivät
jälleen ruotsille ja norjalle, mutta muutama tunnisti jopa kielemme.
Siinä missä useat vaihtarikaverini ovat valitelleet taustansa
aiheuttavan ihmisissä yleensä ennakkoluuloja tai huonoa kohtelua,
suurin osa vaikuttaisi olevan erittäin innoissaan päästessään
puhumaan suomalaisten kanssa. Kai se on sitten jonkinasteinen
veikkausvoitto syntyä Suomeen.
 |
| Raikas merituuli puhalsi |
Juna alkaa olla perillä määränpäätä,
joten Puolasta tarinointi jää tällä kertaa vähemmälle. Kuvat
kuitenkin kertonevat tarpeeksi, ja voin suositella ehdottomasti
Gdanskia kaupunkilomakohteena! Suomalaiseen makuun erittäin halvat
hinnat varsinkin ravintoloissa, ja kesällä naapurikaupunki Sopotin
hiekkarannat ovat varmasti täynnä. Tällä kertaa rantalomailu jäi
vähemmälle lämpötilan ollessa pakkasen puolella ja hyytävän
merituulen viilentäessä kasvoja, mutta kesällä tilanne on vamasti
toinen. Aina ei tarvitse siis lähteä välimerelle löytääkseen
komeita hiekkarantoja, hyviä ravintoloita sekä railakasta yöelämää.
Kielimuuri oli toki melko suuri, mutta ainakin ravintoloissa saimme
palvelua tarvittaessa myös englanniksi, mutta puolalaisen kaverini
avulla päädyimme onneksemme paikallisten suosimiin paikkoihin. Näin
pääsiäisen aikaan Puolassa sekä Ukrainassa voi nauttia vaikka
syömällä paikallista pääsiäisherkkua, Paskaa. Onneksi tämä
vähemmän houkutteleva ruokalajin nimi meni tälle leivonnaiselle,
eikä kotoisalle mämmillemme.
 |
| Kaikki kiva kielletään |
 |
| Sopotin laituri, "Molo" |
 |
| Gdanskin katuja |
