sunnuntai 19. elokuuta 2012

Alussa oli Erasmus, Dortmund ja Jussi

Liebes Tagebuch ja sitä rataa.

Tästä urani blogin näpyttelijänä sitten alkaa, vaan toivottavasti ei samoin tein pääty.  Kipinä blogin aloittamiseen on monen muun kirjoittajan kanssa hyvinkin samankaltainen. Aloitan vaihto-opiskeluvuoteni Dortmundissa syyskuussa. Useat tuttavat kuitenkin kysyvät (ainakin toivottavasti) miten sudeettisavolainen pärjää suuressa maailmassa. Jotta jokaiselle ei tarvitsisi kertoa jokaista yksityiskohtaa erikseen, voin laiskana ihmisenä pyytää lukemaan elämäni pienistä ja toivottavasti myös suuristakin käänteistä tätä kautta. Lisäksi isot pojat väittävät tämänkaltaisen dokumentoinnin jättävän myös itselleni talteen hetkiä, joihin voin myöhemmin arjen ankeuden keskellä palata. Lisäksi kolmanneksi kohderyhmäksi voinee määritellä satunnaisen googlaajan, joka vain sattuu kirjoittamaan hagutagit "Teekkari" sekä "Dortmundissa". Tervetuloa siis lukijaksi tarkoitusperästäsi riippumatta!

"Miksi juuri Dortmund?" on kysymys, johon olen useasti joutunut vastaamaan, mutta olen kokenut sen samalla haasteelliseksi. Konetekniikan opiskelijana sekä saksan pakkolukijana jo ala-asteelta saakka kohdemaan valinta oli jokseenkin luonteva. Muutamat aiemmat reissut Saksaan ovat lisäksi jättäneet erittäin mukavan kuvan tulevasta kotimaastani, joten ongelmaksi muodostui vain kaupungin valinta. TTY tarjosi koneteekkarille kymmenisen eri yliopistovaihtoehtoa, joten valinnanvaraa riitti. Melko ahkerana penkkiurheilijana ja ennen kaikkea jalkapallon seuraajana tulevan kaupunkini kotijoukkueella oli myös merkitystä. Tässä kilpailussa Dortmund pystyi tarjoamaan valttinaan Doppelmeisterin (ei tosin ollut hakuvaiheessa vielä tiedossa) sekä Signal Iduna Parkin. Lisäksi Nordrhein-Westfalenin alueelta löytyy suomalaiselle futisfanille lisää ilonaiheita Schalken Pukki-Partyjen sekä Düsseldorfin Timo Furuholmin muodossa. Tähän aihepiiriin tulee todennäköisesti liittymään yksi jos toinenkin kirjoitus.
Ruhrgebietin valintaa puolsivat myös vahva konetekniikan sekä raskaan teollisuuden läsnäolo, alueen murteen kirjakielimäisyys, sekä erinomaiset yhteydet muualle Saksaan ja naapurimaihin.

Lentokone nousee Tampereelta kahden viikon päästä, joten sitä ennen lisätekstejä tuskin ilmestyy. Päivälaskuri pyörii kuitenkin vauhdilla kohti nollaa, ja edessä on vielä monenlaista järjestelyä asunnon tyhjentämisestä vakuutussopimuksiin. Yksi homma on kuitenkin nyt vähemmän, kun sain tämän tekstinpätkän kirjoiteltua. Lomailu voi siis jatkua!

Äärimmäisen tilava uusi kotini