maanantai 19. elokuuta 2013

Wieder in Finnland, aber alles noch in Ordnung ist?

Aikalailla kaksi viikkoa sitten vilkutin hienoille ihmisille ICE-junan oviaukosta, ja suuntasin kotimatkalle Bremenin kautta. Lentokentällä yöpyminen ei ole mitään herkkua, mutta hommasta kuitenkin selvittiin ja kotoutuminen on alkanut. Kämppä näyttää pikkuhiljaa asuttavalta, ja kesän ensimmäinen (ja todennäköisesti myös viimeinen, valitettavasti) mökkireissukin on koettu.


Viimeinen Currywurst mit Pommes und Mayo pitkään aikaan

Kirjoittamiseen ei juuri kiinnostusta ole, mutta kun ajattelin tulostaa vuoden raapustelut itselleni talteen, jotta eläkkeellä voin kyseisiä papereita selailla kiikkustuolissa ja muistella todella upean vuoden kokemuksia, pitää projekti laittaa päätökseen.

Laiskana ihmisenä tyydynkin siis vain luettelemaan satunnaisia huomioita, joita olen tehnyt kotiinpaluuni jälkeen kotimaastani.
- Suomi on todella kallis maa asua. Kyllähän asian tiedosti jo Saksassa, mutta kun ruokakauppalasku on miltei kaksinkertainen, ei kesätöiltä välttynyttä ihmistä hymyilytä.
- Ihmisiä on todella vähän. Toki Hervannan sivukujilla asuminen korostaa tätä seikkaa, mutta siitäkin huolimatta ei kanssa-asukkeja ole kovinkaan paljoa. Enemmänkin mahtuisi, vaikka vihamieliset naapurikyttääjät olisivatkin eri mieltä. Ja jos kerrostaloasuminen ahdistaa, kyllähän täältä metsiä löytyisi joihin oman tönön voisi pystyttää.
- Ne vähätkin ihmiset ovat todella hiljaisia. Julkisissa paikoissa jutellaan kuiskutellen, ja tai jos pidät enemmän meteliä, olet yleensä humalassa tai puhut muuta kieltä kuin suomea.
- Vaihtariporukan avoimuus ja halu tehdä ja kokea uusia juttuja on asia, mitä jää kaipaamaan taatusti. Oli kyseessä sitten reissu naapurikaupunkiin, grilli-ilta tai futispelit, porukkaa oli aina helppo saada mukaan.
- Omaa persoonaa on huomattavasti helpompi tuoda esiin käyttäen äidinkieltään. Puhumattakaan asioiden hoidon helppoudesta.
- Suomessa nettipalvelut ja muoviraha toimivat huomattavasti paremmin kuin Saksassa.
- Juveneksen ruoka on todella hyvää ja terveellistä!

Kyllähän näitä maisemia oli ikävä

Enemmänkin olisi varmaan saanut listattua, mutta riittäkööt nuo tähän hätään. Kiitoksia kaikille lukijoille mielenkiinnosta, pääasiassa kirjoitin siis vain itselleni, mutta hienoa jos muitakin höpinäni ovat kiinnostaneet. Ja jos tätä lukee joku, jolla on reissua/elämistä luvassa Dortmundin suunnalla, yhteyttä saa ehdottomasti ottaa, niin voin vastailla lisää mieltä hiertäviin kysymyksiin!

Mit freundlichen Grüßen,
Jussi Maksimainen