Ich weiß der Anfang Anzufangen ist hart

Kuukauden tauko tämänkin kirjoittelusta, tosin ehkä ihan syystäkin. Käväisin lomailemassa pari viikkoa Suomessa joulun kunniaksi, mutta hyvältähän se tuntuu vain olla takaisin täällä.  Luentokautta on pari viikkoa jäljellä, jonka jälkeen helmikuussa olisi muutamia tenttejä edessä, ja toivon mukaan jossain vaiheessa löydän työharjoittelupaikan toiselle lukukaudelle, jotta saisin hiukan mielekkäämpää tekemistä tehottoman opiskelun sijaan. Mutta saadakseni lisää mielenkiintoa blogin kirjoitteluun päätin vaihtaa hiukan näkökulmaa, ja koittaa kirjoittaa jatkossa jostain hiukan erityyppisistä teemoista, kuin omista tapahtumistani aikajärjestyksessä.

Tämänkertaiseen katsaukseen pääsevät saksalaiset elintarvikkeet. Matti Näsän sanoja lainatakseni: "mäkin oon tuotannii aikamoinen kulinaristi. Elikkä tulee ruuan kanssa pelattua vähä niinku joka päivä, sitähä kuolis nälkää muute!" Eli hyvin arkipäiväinen asia, mutta melkoisen suuressa roolissa joka päivä. Esittelyyn päätyneet tuotteet ovat sekalaisessa järjestyksessä ilman sen suurempaa painoarvoa.

Buttermilch-Dessert

Kyseessä on siis joku hyvinkin paljon jogurttia muistuttava piimäjälkkäri. Erittäin rasvainen, erittäin sokerinen, ja erittäin maukas. Vielä kun nuo törppöset eivät ole kovin kalliita (alle 50snt), ostoskorista löytyy hyvin usein kyseisiä tuotteita.

Juustolla ja leivällä kuorrutettu makkara

Löysin eilen juna-aseman myymälästä tämän herkkupaketin. Hyvin rasvaisen ja suolaisen juusto-leipä-kuoren sisään oli piilotettu bratwurstia hiukan jauhoisampi makkara. Voin vain kuvitella kuinka monen yöeläjän loppuyön tämä tuote on aikojen saatossa pelastanut. Tulen ostamaan toistekin!

Spülmittel-jälkkäri

Mensassa tarjoiltava jälkiruoka"vanukas", jonka päällä on jonkin sortin kookosraastetta ja suklaahippuja tuomassa väriä. Maku  muistuttaa sitruunaisen tiskiaineen hajua, mutta siitä huolimatta moinen limakulho tarjottimelleni päätyy yllättävän usein. Maistuu yhtä heikolle kuin näyttää.

Brötchen

Aivan se ja sama mihin ruokakauppaan tai leipomoon menet, tulet löytämään tämän pyörylän valikoimasta. Jo päivän paperipussissa seisomisen jälkeen muuttuu melkoisen kivikuoriseksi, mutta onhan tuore sämpylä vain hyvää.

Schloss

Lähikauppa Neton oma olutmerkki, joka ei ole hinnalla pilattu. Ilman panttia kyseinen pötkylä kustantaa 35snt, ja sisältö on oikein maukasta lageria. Punainen tölkki on "fein würzig", mutta makuero tavalliseen lageriin on melko lievä. On kuitenkin kevyempi kantaa kuin lasipullot, joten miksipä ei?

Kirjoittajalle on iskenyt "tenttikiireiden" nimellä kulkeva laiskuus, mutta seuraava raapustus olisi tarkoitus saada kokoon jo ensi viikolla. Viikonloppuna on nimittäin luvassa suomalaisvierailuja ja Schalken futismatsi, joten jalkapalloaiheinen kirjoitus on todennäköisesti luvassa.